10.9.1992 - 2.11.2002
Kasvattaja: Eila Lamova
Hero tietokannassa

Vaariksikin kutsutusta herrasta kehittyi vuosien mittaan (liiankin) viisas ja ongelmaratkaisukykyinen.

Koira joka on antoi minulle enemmän kuin kukaan koskaan voi antaa.

"Charmantti ja arvostaan tietoinen herrasmies"

Hero oli koira, joka opetti minulle koiramaailman saloja ja sai minut koiraharrastuksen pariin. Koskaan minulle ei pitänyt kultaista noutajaa tulla. Hero tuli ikään kuin "vahingossa", Hero valitsi minut. Kävin ahkerasti ulkoiluttamassa lähes naapurissamme asuneen Heron kasvattajan, Eila Lamova koiria, joita hänellä oli siihen aikaan neljä: kaksi englannin springerspanielia, vihikoira ja kultainennoutaja. Varsinaisesti Eila kasvatti sprinkkuja. Pentue, johon Herokin kuului oli Eilan ainoa kultsupentue. Aikaisemmin olin käynyt näyttelyissä ja muutaman kerran TOKO:ssa sprinkkunartun, Tepan kanssa. Heron sisko, Hurrin äiti Ronja oli mennyt parhaan ystäväni Memmun luo ja Hero oli jäänyt viimeiseksi "laatikkoon". Jonkinasteisen suostuttelun ja painostuksen jälkeen äitini suostui Heron ottamiseen, sekarotuisen Hakin kaveriksi. Hero oli noin 5 kk, kun talutin hänet kotiin. Muistan tuon päivän kuin eilisen. Edellisenä päivänä olin käynyt ostamassa Herolle taluttimen ja pannan sekä ruokakupin. Voiko sitä nuori koiria koko sydämestään rakastava tyttö olla onnellisempi.

Heron kanssa mentiin Satakunnan Noutajakoirayhdistyksen koulutuskentälle, harjoittelemaan perustottelevaisuutta, jotta tultaisiin toimeen. Äiti on toisenkin reissun minua saanut kuljettaa, kaikki kiitos siitä hänelle. Hero oppi melko nopeasti ja jossain vaiheessa huomasin olevani Hannun ja muiden innoittamana tutisemassa TOKO-kehän laidalla. Ensimmäistä kertaa olin seuramme joukkueessa kilpailemassa Iitissä joukkue SM:sta. Kilpailuja on tuon jälkeen tullut kymmeniä ja Raumalla 15.7.1999 Herosta tuli kovan tahkoamisen (tunnistusnouto oli meille ISO ongelma) jälkeen FIN TVA.

Taipumuskokeen suoritimme vuonna 1995.
YLEISVAIKUTELMA: "Koira, joka parantaa työskentelyään kokeen edetessä ja suorittaa testin vaivatta. Jättää itsestään miellyttävän kuvan".

Metsästyskokeissa kävimme kerran v. 2000 hakemassa nollan.
YLEISVAIKUTELMA: "Koira, joka on hyvässä kontaktissa ohjaajaan, mutta jonka koesuorituksen pilaa pääasiassa tehottomuus, jonka takia koira jää palkitsematta."

Käytännön sorsametsällä Hero kävi kanssani vuosia. Ensin pääsimme Hannu T:n kanssa noutopuuhiin ja kun suoritin metsästäjä-tutkinnon, pääsin myös itse tositoimiin. Hero oli myös useita kertoja Juhan kanssa kaksistaan passissa ja tositoimissa: Heron "uskalsi" antaa myös ihmiselle, joka ei koirien kanssa ole paljoakaan touhunnut: Hero luki ihmisiä ja tiesi mitä häneltä pyydettiin.

PK-puolelle innostuimme lähtemään kuin vahingossa, eksyttyämme ensin pieneen Porissa pyörivään HAKU porukkaan. Jälleen valtava kiitos kaikille. Ilman teitä en olisi PK-puolelle ikinä eksynyt: "Enhän minä nyt sinne keski-ikäisten miesten ja sakemannien joukkoon." BH-kokeen suoritimme vuonna 2000, yli vuosi sen jälkeen, kun Herosta oli tullut FIN TVA. Tuomarin kommentti: "Olette tainneet hieman harjoitella" nauratti sekä minua, että kentän laidalla seisoneita tuttujamme. Ensimmäinen Haku-kokeemme oli n. kuukauden BH-kokeen jälkeen, tuloksella: 194/78, yht. 272 -> PAHA1 . Toinen ja viimeinen kokeemme PK-puolella kuukausi tämän jälkeen, tuloksena: 131/56 yht. 187 -> -. Tämän jälkeen startteja ei enää tullut, Hero ei enää hypännyt mielellään metristä estettä, eikä tottispuoli muutenkaan jaksanut kiinnosta kymmenien TOKO-kisojen jälkeen meitä kumpaakaan. Maastotreeneissä Hero kyllä pääsi päästelemään, niin paljon tuo koira äijien etsimisestä ja löytämisestä nautti, ettei häntä voinut jättää kotiin.

Näyttelyssä kävimme noin kerran vuodessa. Nuorena tulokset olivat lähinnä 2:n luokkaa
ARVOSTELU Porin näyttelystä vuodelta 1996 (tuomari Eero Santala)
"Koiralla on voimakas etuosa. Laskeva selkälinja. Hieman kevyt takaosa. Miellyttävä pää. Sentimentaalinen ilma. Kaula voisi ole pidempi. Hyvä, kalteva olkavarsi. Syvä rintakehä. Rungossa voisi olla enemmän massaa. Leveä reisi. Liikkuu kauniisti. KÄY 2

Vanhemmalla iällä Hero sai virheitään anteeksi ja jokunen ykkönenkin meille "rapsahti"
ARVOSTELU Porin näyttelystä vuodelta 2000 (tuomari Hannele Jokisilta)
"Miellyttävä veteraanimies, hyvä pää & ilme, lyhyt kaula, hyvin suora olkavarsi, hyvä luusto, laskeva selkälinja, hyvä runko, hyvät reidet, luisu lantio, hyvänlaatuinen karva muttei parhaassa kunnossa, miellyttävä luonne, liikkuu kepeästi. VET 1/1

Lopuksi vielä valtaisat kiitokset kaikille, jotka ovat meitä eteenpäin "urallamme" potkineet ja auttaneet. Erityiskiitos äippälle vaarin hoidosta ja siitä että sain antaa vaarin lomailemaan maalle aina silloin tällöin!